São Tomé ja Príncipe (Sao Tome and Principe)
Portugalilaiset purjehtijat löysivät São Tomén ja Príncipen saaret vuosina 1470–1471. Ensimmäiset asukkaat saapuivat vuonna 1485. He olivat karkotettuja portugalilaisia ja Afrikan mantereelta tuotuja orjia. Maantieteellisen sijaintinsa ansiosta saarista tuli Afrikan ja Amerikan välisen orjakaupan välietappi. 1500-luvun alussa metsiä ruvettiin hakkaamaan sokeriruokoviljelmiksi, joiden työvoimaksi tuotiin orjia Länsi- ja Etelä-Afrikasta. Rotujen sekoittumisen tuloksena syntyi mulattiryhmä, joka vapautettiin orjuudesta.
1500-luvun puolivälissä São Tomésta vietiin sokeria enemmän kuin mistään muusta Afrikan maasta. Maaperän köyhtymisen ja orjien kapinoinnin takia sokeriruo’on tuotanto alkoi kuitenkin vähentyä. Ensimmäinen orjakapina tapahtui vuonna 1517. Vuoden 1595 kapinan johtaja Rei Amador hirtettiin, mutta hänestä on myöhemmin tullut kansallissankari. Merirosvot aiheuttivat myös ongelmia, ja hollantilaiset valloittivat São Tomé seitsemäksi vuodeksi vuonna 1641.
1700–1800-luvuilla saarille perustettiin kahvi- ja kaakaoviljelmiä, joiden työvoimana toimivat orjat. Virallisesti orjuus lakkautettiin vuonna 1875, mutta käytännössä pakkotyö plantaaseilla jatkui roças-järjestelmän puitteissa. 1800-luvun loppuun mennessä siirtomaaherrat olivat muuttaneet lähes kaiken käyttökelpoisen maan kaakaoviljelmiksi. Saaret olivat 1900-luvun alussa maailman suurin kaakaon tuottaja, mutta tuotanto romahti ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä saaret tunnettiin raakuuksista ja korruptiosta.
Vuonna 1951 saarista tuli Portugalin merentakainen provinssi. Samaan aikaan portugalilaiset yrittivät pakottaa paikallisia forroja työskentelemään plantaaseilla. Afrikkalaisten työläisten tyytymättömyys purkautui vuonna 1953 mellakoin, joihin portugalilaiset vastasivat tappamalla yli kaksi prosenttia maan väestöstä Batepán verilöylyssä. Itsenäisyyttä vaativat asukkaat viittasivat myöhemmin tapahtumaan osoituksena portugalilaisten siirtomaaisäntien raakuuksista.
Vuonna 1960 ulkomaille muuttaneet emigrantit perustivat São Tomén ja Príncipen vapautuskomitean, joka vuonna 1972 järjestettiin São Tomén ja Príncipen vapautusliikkeeksi (Movimento de Libertação de São Tomé e Príncipe, MLSTP). Vuonna 1972 saaret saivat autonomisen statuksen, ja vuoden 1974 neilikkavallankumouksen jälkeen Portugalin hallitus aloitti vapautusliikkeen kanssa neuvottelut maan itsenäistymisestä. Algerissa solmitun sopimuksen mukaisesti São Tomé ja Príncipe julistettiin itsenäiseksi 12. heinäkuuta 1975.