Papua (Provinsi Papua)
 |
 |
Papua on Indonesian maakunnista pinta-alaltaan suurin ja harvimmin asuttu. Provinssin pinta-ala on 319 036 neliökilometriä ja väkiluku noin 2,8 miljoonaa (vuonna 2010).
Papualla toimiva Vapaa Papua -liike on ajanut Papuan irtautumista Indonesiasta. Indonesian hallituksen ja alueen itsenäisyyttä tai liittoa Papua-Uuden-Guinean kanssa haluavien välille syttynyt Papuan konflikti aiheutti sen, että Papualle myönnettiin autonomia vuonna 2001.
Papuan provinssi kattoi koko Länsi-Uusi-Guinean alueen vuoteen 2003 asti, jolloin Jakartassa tehdyn päätöksen mukaan Papuan provinssista erotettiin sen läntisin osa, josta muodostettiin Länsi-Papua. Alueen erottaminen Papuasta on aiheuttanut vastustusta, koska se on ristiriidassa Papualle myönnetyn itsehallinnon kanssa.
Papuan provinssissa on hyvin nopea väestönkasvu. Se johtuu osittain korkeista syntyvyysluvuista, mutta osin on syynä Indonesian valtion transmigrasi-asutusohjelma, jossa ylikansoittuneilta alueilta väestöä siirretään vähemmän asutetuille alueille. Väestönsiirrot aiheuttavat sosiaalisia ongelmia Papualla, joka on yksi Indonesian köyhimmistä alueista. Siirtolaisten myötä alueen useat alkuperäiskansat ovat jäämässä vähemmistöön omassa maassaan. Jaavalaiset siirtolaiset muodostavat suurimman yksittäisen väestöryhmän Papuan väestöstä. Alkuperäiskansoista runsasväkisimmät ovat Uusi-Guinean pohjoispuolella olevalla Biakin saarella elävät etnisesti melanesialaiset biaklaiset sekä saaren sisämaassa Baliem Valleyn alueella elävät dani- ja lani-kansat. Mikään Papuan provinssin kansallisuuksista ei muodosta selkeää enemmistöä.
Kartta - Papua (Provinsi Papua)
Kartta
Maa (alue) - Indonesia
 |
 |
| Indonesian lippu | |
Indonesian saaristo on ollut kaupalle merkittävä alue ainakin 600-luvulta lähtien, jolloin Srivijaya-kuningaskunta muodosti kauppayhteyksiä Kiinaan ja Intiaan. Indonesian historiaan ovat vaikuttaneet sen luonnonrikkauksia havitelleet suurvallat. Intian vaikutuksesta hindulaiset ja buddhalaiset kuningaskunnat kukoistivat alueella ajanlaskun alusta lähtien. Muslimikauppiaat toivat Indonesiaan islamin, ja eurooppalaiset suurvallat taistelivat löytöretkikaudella keskenään saadakseen monopolin Maustesaarten eli Molukkien kauppaan. Toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1945, 350 vuotta kestäneen Alankomaiden siirtomaavallan päätyttyä, Indonesia sai itsenäisyyden. Sen jälkeen maan historia on ollut myrskyisä, sillä vaikeuksia ovat tuoneet luonnonkatastrofit, korruptio, separatismi, demokratisoitumisen kompastelu ja nopeat talousmuutokset. Tasavalta perustettiin 1950; ensimmäinen presidentti oli Sukarno.
Valuutta / Kieli
| ISO | Valuutta | Symboli | Significant Figures |
|---|---|---|---|
| IDR | Indonesian rupia (Indonesian rupiah) | Rp | 2 |
| ISO | Kieli |
|---|---|
| EN | Englannin kieli (English language) |
| NL | Hollannin kieli (Dutch language) |
| ID | Indonesian kieli (Indonesian language) |
| JV | Jaavan kieli (Javanese language) |
