Kartta - Papua-Uusi-Guinea (Independent State of Papua New Guinea)

Papua-Uuden-Guinean lippu

Papua-Uuden-Guinean itsenäinen valtio eli Papua-Uusi-Guinea on saarivaltio Melanesiassa. Se muodostuu Uuden-Guinean saaren itäosasta sekä sen lähettyvillä olevista pienemmistä saarista. Se sijaitsee Australian pohjoispuolella lounaisella Tyynellämerellä, juuri päiväntasaajan eteläpuolella. Muut naapurivaltiot ovat Indonesia, jolle Uuden-Guinean läntinen puolisko eli Länsi-Uusi-Guinea kuuluu, sekä meren erottamina Mikronesian liittovaltio pohjoisessa ja Salomonsaaret kaakossa. Valtion noin kuusi miljoonaa asukasta puhuvat satoja eri kieliä, sillä asutus on pitkään ollut keskittynyt pieniin eristyneisiin kyliin. Britannia, Saksa ja Australia hallitsivat aluetta 1900-luvulta 1970-luvulle.

Vuonna 1975 itsenäistynyt valtio kuuluu Brittiläiseen kansainyhteisöön. Maakaasu-, öljy- ja kultavarojen hyödyntäminen on vaivalloista, joten maatalous on edelleen tärkein tulonlähde.

Papua-Uuden-Guinean kartta. Papua-Uusi-Guinea on saarivaltio, joka käsittää maailman toiseksi suurimman saaren Uuden-Guinean itäosan sekä lukuisia pienempiä saaria. Maan erottaa Indonesiaan kuuluvasta Länsi-Uudesta-Guineasta lähes suora 141. pituuspiiriä kulkeva raja. Suorasta sen erottaa vain noin 80 kilometriä pitkä Flyjokea seuraava mutka. Tärkeimmät saaristot ovat Bismarckinsaaret, Trobriandsaaret, D’Entrecasteaux’nsaaret ja Louisiadesaaret. Lisäksi muutama saarista kuuluu Salomonin saaristoon, muun muassa Bougainville. Valtion pinta-ala on 462 840 neliökilometriä.

Papua-Uuden-Guinean pääsaari on Indonesian rajan kohdalla pohjois-eteläsuunnassa 820 kilometriä pitkä. Saari kapenee itään päin mentäessä sormimaiseen niemimaahan, joka käytännössä osoittaa D’Entrecasteaux’n- ja Louisiadesaaria kohti. Valtion pohjoisosassa Bismarckinsaaret muodostavat kaaren, joka alkaa Amiraliteettisaarista ja jatkuu kaarena Uuden-Britannian ja Ubmoisaaren kautta pääsaareen Huonin niemimaahan.

Pääsaarta hallitsee sen pituussuunnassa kulkeva keskusvuoristo, jonka korkein huippu Papua-Uuden-Guinean puolella on Bismarckin vuoristoon kuuluva Mount Wilhelm (4 509 m). Vuoristo ja saaren geologinen monimuotoisuus ovat syntyneet Australian ja Tyynenmeren laattojen törmäyksessä. Vuoriston eteläpuolinen alanko kuuluukin geologisesti Australian mannerlaattaan. Eteläinen alanko on varsin laaja ja soinen, mutta pohjoisessa vuoristot laskeutuvat huomattavasti jyrkemmin mereen. Koska maa sijaitsee mannerlaattojen siirrosvyöhykkeellä, siellä on monia toimivia tulivuoria, kuten Manam, Karkar, Lamington, Langila, Ulawun, Rabaul ja Bagana. Maanjäristykset, maanvyöryt ja tsunamit ovat suhteellisen yleisiä. Papua-Uudella-Guinealla on rantaviivaa 5 152 kilometriä.

Papua-Uuden-Guinean joet virtaavat keskusylängöltä etelään ja pohjoiseen. Pohjoiseen virtaavista joista merkittävimmät ovat Sepik ja Ramu ja etelään virtaavista Fly, Kikori ja Purari. Vuoristossa joet ovat muodostaneet monia kanjoneita, mutta alankoalueilla niiden virtaus on varsin hidasta. Esimerkiksi Flyjoki on 820 kilometrin päässä laskupaikasta enää vain 18 metriä merenpinnan yläpuolella. Rinne laskeutuu vain 2,4 senttimetriä kilometrin matkalla. Joissa virtaa myös huomattavia määriä sedimenttejä, jotka ovat kasanneet alajuoksulle valtavia suo- ja suistoalueita. Suurin järvi on Westernin maakunnassa sijaitseva Lake Murray, jonka 400 neliökilometrin pinta-ala moninkertaistuu sadekausina.