Newfoundland ja Labrador (Newfoundland and Labrador)
Newfoundlandin saarella sijaitsi viikinkiajalla L’Anse aux Meadows, joka on ainoa tunnettu eurooppalaisperäinen asutuskohde Amerikan mantereella ajalta ennen vuotta 1492.
Sekä englantilaiset että ranskalaiset yrittivät 1600-luvulla perustaa siirtokuntia Newfoundlandin saarelle, merkittävimpänä John Guyn johdolla vuonna 1610 perustettu Cupids. Siirtokuntia oli kuitenkin vaikea saada tuottamaan voittoa, sillä alueella ei ollut arvometalleja, maanviljely oli vaikeaa, ilmasto oli epäsuotuisa ja merirosvot haittasivat kalastusta. Kalastuksella saattoi kuitenkin tuottaa voittoa, mutta ainoastaan käyttämällä Englantia sen tukikohtana. Pitemmän aikaa Newfoundland toimikin lähinnä kalastuksen tukiasemana.
1700-luvulla brittiläinen siirtomaavalta vahvistui Newfoundlandissa, kun Espanjan perimyssodan vuoksi ranskalaiset hylkäsivät siirtokuntansa Plaisancessa (nyk. Placentia). Vuodesta 1749 lähtien Newfoundlandin siirtomaasta on saatavilla sen työntekijöiden arkistomateriaalia.
Pysyvän asutuksen muodostaminen Newfoundlandiin sallittiin 1820-luvulla. Vuonna 1832 Newfoundland sai vaaleilla valittavan hallituksen, ja vuonna 1855 siirtokunnan hallitus sai kaiken vastuun siirtokunnan hallitsemisesta.
Newfoundland lähetti vuonna 1864 delegaation Quebecin konferenssiin, jossa nämä allekirjoittivat Kanadan dominion perustamisasiakirjat. Newfoundlandin asukkaat äänestivät vuonna 1869 Kanadan dominioon liittymistä vastaan. Ehdotus Kanadaan liittymisestä nousi esille uudelleen vuonna 1895, mutta tuolloinkaan neuvottelut eivät tuottaneet tulosta.
Vuonna 1934 Newfoundlandin dominio luopui vapaaehtoisesti oman hallituksensa vastuusta ja siirtyi Yhdistyneen kuningaskunnan hallittavaksi. Dominiota hallitsi tästä lähtien kuusihenkinen komissio, jonka johtaja oli brittiläinen kuvernööri. Toisen maailmansodan jälkeen Kanadassa alettiin nähdä Newfoundlandin Kanadaan liittämisen edut, samoin kuin Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Kansanäänestys Newfoundlandin dominion tulevaisuudesta järjestettiin 3. kesäkuuta ja 22. heinäkuuta 1948, ja jälkimmäisellä kierroksella Kanadaan liittyminen sai 52,3 prosentin kannatuksen.
Newfoundland liittyi Kanadaan 31. maaliskuuta 1949. Liittymistä voimakkaasti ajanut poliitikko ja mediapersoona Joseph Smallwood valittiin uuden provinssin ensimmäiseksi pääministeriksi. Hän säilytti paikkansa seuraavat 22 vuotta.
1950-luvulla kalastus alkoi nopeasti menettää merkitystään Newfoundlandin talouden kannalta, mutta sen tilalle nousi muita aloja. Provinssi alkoi myös sähköistyä nopeasti, kun hallitus otti sähköistämisessä aloitteen yksityisten yritysten sijasta.
L’Anse aux Meadowsin viikinkiasutus löydettiin uudelleen 1960-luvulla, ja 1970-luvulta alkaen se on ollut säännöllisesti arkeologisten kaivausten kohteena.
Kartta - Newfoundland ja Labrador (Newfoundland and Labrador)
Kartta
Maa (alue) - Kanada
Kanadan lippu |
Kanadalla on pitkät maarajat Yhdysvaltojen kanssa etelässä ja luoteiskulmassa myös Yhdysvaltoihin kuuluvan Alaskan osavaltion suuntaan. Lisäksi vuonna 2022 Kanada ja Tanska sopivat pienen asumattoman Hansinsaaren jakamisesta Kanadan ja Tanskalle kuuluvan Grönlannin kanssa. Tämän johdosta Kanadalla on maarajaa myös Tanskan kanssa. Pohjoisessa Kanada rajoittuu Pohjoiseen jäämereen (aluevesiraja Tanskan Grönlannin kanssa koillisessa), idässä Atlantin valtamereen (aluevesiraja Ranskan Saint-Pierre ja Miquelonin kanssa) ja lännessä Tyyneenmereen. Kanada on pinta-alaltaan maailman toiseksi suurin valtio (noin 10 miljoonaa neliökilometriä). Harvaan asutun maan väkiluku oli vuonna 2022 noin 38,5 miljoonaa. Kanadan viralliset kielet ovat englanti ja ranska. Kanadan pääkaupunki on Ottawa ja suurin kaupunki on Toronto. Kanada on Kansainyhteisön, Yhdistyneiden kansakunnan (YK) ja Naton jäsen.
Valuutta / Kieli
ISO | Valuutta | Symboli | Significant Figures |
---|---|---|---|
CAD | Kanadan dollari (Canadian dollar) | $ | 2 |
ISO | Kieli |
---|---|
EN | Englannin kieli (English language) |
IU | Inuktitut (Inuktitut) |
FR | Ranskan kieli (French language) |