Nenetsia (Nenetskiy Avtonomnyy Okrug)
Nenetsien autonominen piirikunta on yksi Venäjän 83:sta federaatiosubjektista, vaikka onkin osa Arkangelin aluetta, joka itsekin on federaatiosubjekti. Nenetsian hallintokeskus on Narjan-Marin kaupunki.
Piirikunta kuuluu osana Arkangelin alueeseen. Se rajoittuu lännessä Vienanmereen, pohjoisessa Barentsinmereen, koillisessa Karanmereen, idässä Jamalin Nenetsiaan, etelässä Komin tasavaltaan ja lounaassa Arkangelin alueeseen. Manneralueen lisäksi Nenetsiaan kuuluvat Kolgujevin ja Vaigatšin saaret. Karanportti erottaa Vaigatšin sen pohjoispuolella olevasta Novaja Zemlajasta, joka myös kuuluu Arkangelin alueeseen. Barentsinmeren kaakkoisosaa Kolgujevin itäpuolella ja Novaja Zemlajan eteläpuolella kutsutaan joskus Petšoranmereksi. Pinta-alaltaan piirikunta on noin puolen Suomen kokoinen.
Piirikunta sijaitsee pääosin Koillis-Euroopassa. Neuvostoliiton maantieteellinen seura pystytti vuonna 1975 maantieteellisen Euroopan ja Aasian välisen muistomerkin Amderman sääaseman lähistölle kohtaan, jossa Vaigatš on lähimpänä Euraasian mannerta. Tämän lähestymisen mukaan Uralvuoriston jatkona Vaigatš muodostaa osan luonnonmaantieteellista Euroopan rajaa. Kaikkein koillisin osa Nenetsiaa on siten jo Aasiaa. Nenetsian maasto on suurimmaksi osaksi melko tasaista. Suurimmat maankohoumat ovat Uralvuoret maan itäosassa ja noin 300–400 metriä korkea Timanin selänne länsiosassa. Nenetsian pinta-alasta yli 75 prosenttia on tundraa, vain aivan alueen eteläisimmissä osissa on metsää. Alueella on myös ikiroutaa.
Suurin joki on Petšora, josta 220 kilometriä on Nenetsian puolella. Se saa alkunsa kaukaa etelästä Komin tasavallan puolelta ja laskee Barentsinmeren Petšoranlahteen piirikunnan keskiosassa. Karajoki muodostaa suuren osan piirikunnan itärajasta. Nenetsian alueella on runsaasti pieniä jokia ja tundrajärviä.
Eläimistä mainittakoon poro, naali, kettu, jääkarhu, hylkeet ja mursu. Kesäisin alueella on lisäksi runsaasti lintuja ja kaloja.
Kartta - Nenetsia (Nenetskiy Avtonomnyy Okrug)
Kartta
Maa (alue) - Venäjä
Venäjän lippu |
Venäjän federaatio on vuoden 1993 perustuslain mukaan puolipresidentiaalinen tasavalta. Se on liittovaltio, joka koostuu 83 liittovaltiosubjektista. Venäjän rajanaapureita ovat Norja, Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Valko-Venäjä, Ukraina, Georgia, Azerbaidžan, Kazakstan, Kiina, Mongolia ja Pohjois-Korea. Lisäksi muun muassa Ruotsiin, Saksaan, Turkkiin, Japaniin, Etelä-Koreaan ja Yhdysvaltojen Alaskaan on vain vähän merimatkaa.
Valuutta / Kieli
ISO | Valuutta | Symboli | Significant Figures |
---|---|---|---|
RUB | Venäjän rupla (Russian ruble) | ₽ | 2 |
ISO | Kieli |
---|---|
KV | Komin kieli (Komi language) |
TT | Tataarin kieli (Tatar language) |
CE | Tšetšeenin kieli (Chechen language) |
CV | Tšuvassin kieli (Chuvash language) |
RU | Venäjän kieli (Russian language) |