Kökar
Källskärin kalliomuodostuma Kökar on Suomen kunta, joka sijaitsee Ahvenanmaan maakunnassa. Kökarissa on 0 asukasta, ja se on asukasluvultaan Suomen toiseksi pienin kunta. Kökar mainittiin Föglön kappeliseurakuntana vuonna 1544 ja se itsenäistyi vuonna 1908. Nykyisin Kökar, Föglö ja Sottunga muodostavat yhdessä Ahvenanmaan eteläisen saaristoseurakunnan.
Kökarin pinta-ala on 0 km², josta 0 km² on maata, 0 km² sisävesiä ja loput 0 km² merta.
Kökar on yksikielisesti ruotsinkielinen: 0 prosenttia sen asukkaista on äidinkieleltään ruotsinkielisiä ja 0 prosenttia suomenkielisiä.
Kunnan palvelut ovat keskittyneet pääsaarella olevaan Karlbyn kylään, jossa sijaitsevat kauppa, kunnantoimisto, Ålandsbankenin konttori ja kunnan ainoa peruskoulu.
Kökarin vaakunan on suunnitellut Matts Dreijer, ja se on vahvistettu vuonna 1952.
Kunnan nimi esiintyy tiettävästi ensi kerran tanskalaisten purjehtijoiden reittikuvauksessa 1200-luvulta. Nimen kirjoitusasu oli Thiyckækarl, mikä voisi viitata mahdollisesti saarella asuneeseen paksuun mieheen.
Kökarista on 1900-luvun alkupuolella joissakin yhteyksissä käytetty suomenkielistä nimeä Köökari.
Kökarin pinta-ala on 0 km², josta 0 km² on maata, 0 km² sisävesiä ja loput 0 km² merta.
Kökar on yksikielisesti ruotsinkielinen: 0 prosenttia sen asukkaista on äidinkieleltään ruotsinkielisiä ja 0 prosenttia suomenkielisiä.
Kunnan palvelut ovat keskittyneet pääsaarella olevaan Karlbyn kylään, jossa sijaitsevat kauppa, kunnantoimisto, Ålandsbankenin konttori ja kunnan ainoa peruskoulu.
Kökarin vaakunan on suunnitellut Matts Dreijer, ja se on vahvistettu vuonna 1952.
Kunnan nimi esiintyy tiettävästi ensi kerran tanskalaisten purjehtijoiden reittikuvauksessa 1200-luvulta. Nimen kirjoitusasu oli Thiyckækarl, mikä voisi viitata mahdollisesti saarella asuneeseen paksuun mieheen.
Kökarista on 1900-luvun alkupuolella joissakin yhteyksissä käytetty suomenkielistä nimeä Köökari.
Kartta - Kökar
Kartta
Maa (alue) - Ahvenanmaan maakunta
 |
 |
Maakunta sai eduskunnan päätöksellä laajan itsehallinnon jo vuonna 1920, ja Kansainliitto päätti 1921 alueen kuuluvan Suomelle. Ahvenanmaalla on 16 kuntaa, mutta sen ainoa kaupunki on maakunnan hallintokeskus Maarianhamina. Elinkeinorakenne on painottunut palveluihin. Tärkein elinkeino on merenkulku, joka synnyttää lähes 30 prosenttia alueen bruttokansantuotteesta. Ahvenanmaa saa myös poikkeuksellisen suuria tulonsiirtoja muualta Suomesta: valtion nettomenot yhtä ahvenanmaalaista kohden ovat noin 4 500 euroa vuodessa. Ahvenanmaan elintaso onkin Suomen korkein.
Valuutta / Kieli
| ISO | Valuutta | Symboli | Significant Figures |
|---|---|---|---|
| EUR | Euro (Euro) | € | 2 |
| ISO | Kieli |
|---|---|
| SV | Ruotsin kieli (Swedish language) |