Kousséri
Kousséri on kaupunkikunta ja Logone-et-Charin departementin hallinnollinen keskus Extrême-Nordin alueella Kamerunissa. Se sijaitsee Chariin laskevan Logonejoen suussa 225 kilometriä alueen pääkaupungista Marouasta pohjoiseen. Kunnassa on 101 200 ja kaupunkialueella 88 600 asukasta (vuonna 2005, väestönlaskenta).
Koussérin kunnan pinta-ala on 160 neliökilometriä. Se rajoittuu pohjoisessa ja idässä Chari- ja Logonejokien kautta Tšadin pääkaupunkiin N’Djamenaan sekä etelässä Logone Birnin ja lännessä Makaryn arrondissementteihin. Alue on pinnanmuodostukseltaan tulville altista tasankoa. Vesistöjä ovat myös Charin sivujoki Serbewel ja sadekauden jälkeen kuivuvat Iboun ja Ngamadjan järvet.
Seutu kuuluu Sahelin vyöhykkeeseen. Vuotuinen sademäärä on 500–600 millimetriä. Lämpötilat vaihtelevat joulu-helmikuun 11:stä maalis-huhtikuun 45 asteeseen. Joulu-maaliskuussa puhaltaa kuiva harmattantuuli. Luonnonvarainen kasvillisuus on savannia.
Koussérin kunnan pinta-ala on 160 neliökilometriä. Se rajoittuu pohjoisessa ja idässä Chari- ja Logonejokien kautta Tšadin pääkaupunkiin N’Djamenaan sekä etelässä Logone Birnin ja lännessä Makaryn arrondissementteihin. Alue on pinnanmuodostukseltaan tulville altista tasankoa. Vesistöjä ovat myös Charin sivujoki Serbewel ja sadekauden jälkeen kuivuvat Iboun ja Ngamadjan järvet.
Seutu kuuluu Sahelin vyöhykkeeseen. Vuotuinen sademäärä on 500–600 millimetriä. Lämpötilat vaihtelevat joulu-helmikuun 11:stä maalis-huhtikuun 45 asteeseen. Joulu-maaliskuussa puhaltaa kuiva harmattantuuli. Luonnonvarainen kasvillisuus on savannia.
Kartta - Kousséri
Kartta
Maa (alue) - Kamerun
Kamerunin lippu |
Kamerunin alueen varhaisiin asukkaisiin kuuluivat Sao-kulttuurin jäsenet Tšadjärven ympäristössä ja baka-metsästäjä-keräilijät kaakon sademetsissä. Portugalilaiset löytöretkeilijät saapuivat maan rannikolle 1400-luvulla ja antoivat alueelle nimeksi Rio dos Camarões (”rapujoki”), mistä nimi Kamerun on peräisin. Fulbesotilaat perustivat Adamawan emiraatin maan pohjoisosaan 1800-luvulla, ja useat etniset ryhmät perustivat maan länsi- ja luoteisosiin voimakkaita heimo- ja fon-kuntia. Kamerunista tuli Saksan siirtomaa vuonna 1884, ja ensimmäisen maailmansodan jälkeen alue jaettiin Ranskan ja Britannian kesken Kansainliiton mandaatiksi. Union des Populations du Cameroun -puolue ajoi Kamerunin itsenäisyyttä, mutta se kiellettiin 1950-luvulla. Se kävi sotaa ranskalaisia ja sitten kamerunilaisia joukkoja vastaan vuoteen 1971 asti. Vuonna 1960 Ranskan Kamerun itsenäistyi Kamerunin tasavallaksi presidentti Ahmadou Ahidjon johdossa. Brittiläisen Kamerunin eteläinen osa liittyi siihen seuraavana vuonna ja muodosti Kamerunin liittotasavallan. Maa nimettiin Kamerunin yhdistyneeksi tasavallaksi vuonna 1972 ja Kamerunin tasavallaksi vuonna 1984.
Valuutta / Kieli
ISO | Kieli |
---|---|
EN | Englannin kieli (English language) |
FR | Ranskan kieli (French language) |