Jelgava
Nimen Jelgava uskotaan tulevan liivin kielen sanasta jelgab, joka tarkoittaa matalaa paikkaa.
Ensimmäinen kirjallinen maininta paikasta on peräisin vuodelta 1265, mutta kaupunki perustettiin virallisesti vasta vuonna 1573.
Jelgavasta tuli Kuurinmaan ja Semgallian yhdistyneen herttuakunnan pääkaupunki vuonna 1578. 1596 Kuurinmaan herttuakunta jaettiin kahteen hallinnolliseen alueeseen, ja Jelgavasta tuli herttua Friedrich Kettlerin asuinpaikka. Jelgavasta tuli uudelleen yhdistyneen herttuakunnan pääkaupunki vuonna 1617.
Toiseksi viimeinen Kuurinmaan herttua Ernst Johann von Biron kehitti Jelgavan kulttuurielämää merkittävästi. Hän avasi kaupungin ensimmäisen julkisen kirjaston. Biron perusti 1775 Academia Petrinan. Herttua kehitti myös kaupungin teatterielämää.
Jelgavan merkittävämpiä nähtävyyksiä on barokkityylinen Jelgavan palatsi (1738–1740, 1762–1772). Palatsin rakennutti arkkitehti Francesco Bartolomeo Rastrelli. Sen rakentaminen alkoi 1738 Liivinmaan ritarikunnan linnan paikalle. Palatsi oli aiemmin Kuurinmaan herttuan talviasunto. Ranskan vallankumousta paennut kuningas Ludvig XVIII asettui asumaan Jelgavan palatsiin vuosiksi 1798–1807. Nykyään palatsissa toimii maatalouskorkeakoulu ja museo. Jelgava tuhoutui pahoin toisessa maailmansodassa.
Kartta - Jelgava
Kartta
Maa (alue) - Latvia
Latvian lippu |
Latvia on alavaa, kalkkipitoista moreenimaata. Sen pinta-alasta neljännes on metsää, ja kalkkipitoinen maaperä suosii näyttäviä kasveja kuten kämmeköitä. Nykyisen Latvian muodostavat Liivinmaa ja Kuurinmaa ovat olleet vuosisatojen varrella kalparitarien, Puolan, Ruotsin, Saksan, Venäjän ja Neuvostoliiton vallan alla. Latvian ensimmäinen itsenäisyyskausi oli vuosina 1918–1940 ja toinen alkoi vuonna 1991. Neuvostokauden jälkeen talouden toipuminen alkoi vauhdikkaasti 2000-luvulla, mutta vuonna 2008 alkanut kansainvälinen lama koetteli maata ankarasti.
Valuutta / Kieli
ISO | Valuutta | Symboli | Significant Figures |
---|---|---|---|
EUR | Euro (Euro) | € | 2 |
ISO | Kieli |
---|---|
LV | Latvian kieli (Latvian language) |
LT | Liettuan kieli (Lithuanian language) |
RU | Venäjän kieli (Russian language) |