Garoua
Garoua on Kamerunin pohjoisen provinssin pääkaupunki. Se sijaitsee Benuejoen rannikolla ja siellä on tärkeä jokisatama. Kaupungin arvioitu väkiluku on noin 236 000.
Garoua on maatalousvaltaisen alueen kaupan keskus ja kaupungissa on tekstiiliteollisuutta. Se on myös Kamerunin ensimmäisen presidentin Ahmadou Ahidjon syntymäpaikka. Tästä syystä se on kokenut positiivista kehitystä ja kaupungissa on esimerkiksi kansainvälinen lentokenttä, joka tarjoaa suoria lentoja Pariisiin Cameroon Airlinesin kautta.
Garouan lähettyvillä sijaitsee useita kansallispuistoja, joten se on suosittu turistikohde ja välietappi.
Garouan keskilämpötila vaihtelee talven 25 celsiusasteesta maalis-huhtikuun 32 celsiusasteeseen.
Garoua on maatalousvaltaisen alueen kaupan keskus ja kaupungissa on tekstiiliteollisuutta. Se on myös Kamerunin ensimmäisen presidentin Ahmadou Ahidjon syntymäpaikka. Tästä syystä se on kokenut positiivista kehitystä ja kaupungissa on esimerkiksi kansainvälinen lentokenttä, joka tarjoaa suoria lentoja Pariisiin Cameroon Airlinesin kautta.
Garouan lähettyvillä sijaitsee useita kansallispuistoja, joten se on suosittu turistikohde ja välietappi.
Garouan keskilämpötila vaihtelee talven 25 celsiusasteesta maalis-huhtikuun 32 celsiusasteeseen.
Kartta - Garoua
Kartta
Maa (alue) - Kamerun
Kamerunin lippu |
Kamerunin alueen varhaisiin asukkaisiin kuuluivat Sao-kulttuurin jäsenet Tšadjärven ympäristössä ja baka-metsästäjä-keräilijät kaakon sademetsissä. Portugalilaiset löytöretkeilijät saapuivat maan rannikolle 1400-luvulla ja antoivat alueelle nimeksi Rio dos Camarões (”rapujoki”), mistä nimi Kamerun on peräisin. Fulbesotilaat perustivat Adamawan emiraatin maan pohjoisosaan 1800-luvulla, ja useat etniset ryhmät perustivat maan länsi- ja luoteisosiin voimakkaita heimo- ja fon-kuntia. Kamerunista tuli Saksan siirtomaa vuonna 1884, ja ensimmäisen maailmansodan jälkeen alue jaettiin Ranskan ja Britannian kesken Kansainliiton mandaatiksi. Union des Populations du Cameroun -puolue ajoi Kamerunin itsenäisyyttä, mutta se kiellettiin 1950-luvulla. Se kävi sotaa ranskalaisia ja sitten kamerunilaisia joukkoja vastaan vuoteen 1971 asti. Vuonna 1960 Ranskan Kamerun itsenäistyi Kamerunin tasavallaksi presidentti Ahmadou Ahidjon johdossa. Brittiläisen Kamerunin eteläinen osa liittyi siihen seuraavana vuonna ja muodosti Kamerunin liittotasavallan. Maa nimettiin Kamerunin yhdistyneeksi tasavallaksi vuonna 1972 ja Kamerunin tasavallaksi vuonna 1984.
Valuutta / Kieli
ISO | Kieli |
---|---|
EN | Englannin kieli (English language) |
FR | Ranskan kieli (French language) |