Kartta - Angola (Republic of Angola)

Angolan lippu

Angola eli Angolan tasavalta on noin 18,5 miljoonan asukkaan portugalinkielinen valtio eteläisessä Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat Namibia, Kongon tasavalta, Kongon demokraattinen tasavalta ja Sambia. Maan talous ja infrastruktuuri ovat sekaisin neljännesvuosisadan kestäneen lähes jatkuvan sotatilan jäljiltä. Timantit ja öljy tuovat maalle vaurautta, mutta monilla elintasoa kuvaavilla mittareilla Angola kuuluu maailman kurjimpiin maihin: esimerkiksi vastasyntyneen elinajanodote on vain 54,95 vuotta (vuonna 2013). Elävänä syntyneistä lapsista 15,7 prosenttia menehtyi ennen viidettä ikävuottaan (2015).

Nykyisen Angolan alueen varhaisimmat asukkaat olivat khoisan-kielisiä metsästäjä- ja keräilijäkansoja. Myöhemmin sen asuttivat bantukansat osana bantuekspansiota. He asettuivat alueelle 1300-1600-lukujen välisenä aikana, mahdollisesti aikaisemminkin. Vuonna 1483 portugalilaiset saapuivat Angolan alueelle, jossa siihen aikaan sijaitsivat bantujen perustamat Kongon kuningaskunta, Ndongo ja Lunda. 1500-luvun kuluessa portugalilaiset ottivat hallintaansa Luandan ja Benguelan kaupungit sekä suurimman osan rannikkoa. Ndongon kuninkaan kanssa liittoutuneet hollantilaiset valtasivat alueet vuosina 1641-1648. Portugalilaiset palasivat 1648 ja käynnistivät pitkän sodan, joka päättyi sekä Ndongon että Kongon kuningaskuntien valloitukseen vuoteen 1671 mennessä. Portugalilaiset vakiinnuttivat asemansa sisämaassa vasta 1900-luvun alussa.

Vuonna 1961 Angolan itsenäisyysliike käynnisti sissisodan Portugalin valtaa vastaan. Itsenäisyys saavutettiin vuonna 1975, mutta sisäinen valtataistelu puhkesi heti kolmen ryhmittymän välillä: Angolan kansallinen vapautusrintama (FNLA), Kansanliike Angolan vapauttamiseksi (MPLA) ja Angolan täydellisen itsenäisyyden liitto (UNITA). FNLA oli näistä länsimielisin ja hyvissä väleissä Zairen diktaattorin Mobutu Sese Sekon kanssa, kun taas MPLA oli marxilainen ja itäblokin tukema. UNITA oli alun perin lähinnä maolainen. Myös liikkeiden kannatusalueet vaihtelivat. UNITA sai kannatusta lähinnä ovimbundujen, FNLA bakongojen kun taas MPLA:n kannattajiin kuului monia eri heimoja, vaikka liikkeen johdossa oli pääasiassa kimbunduja.

Neilikkavallankumouksen jälkeen vuonna 1974 Portugalin uusi hallitus aloitti vetäytymisen Angolasta. Valtataistelu eri itsenäisyysliikkeiden välillä kärjistyi nopeasti sisällissodaksi, johon myös ulkovallat sekaantuivat. Portugalilaisten lähdettyä MPLA julisti maan itsenäiseksi 11. marraskuuta 1975, ja YK tunnusti sen hallituksen 1976. UNITA ja FPLA perustivat omat kilpailevat hallituksensa sisämaahan. Ensimmäiseksi presidentiksi nousi Agostinho Neto, jota seurasi vuonna 1979 José Eduardo dos Santos. UNITA jatkoi kuitenkin taistelua Etelä-Afrikan ja Yhdysvaltain tuella, kuubalaisten joukkojen tukiessa Angolan hallitusta vuoteen 1989 asti. Sisällissota pyrittiin lopettamaan rauhansopimuksilla vuosina 1991 ja 1994, mutta kummallakin kerralla taistelut käynnistyivät uudestaan. Vuonna 1992 pidettiin ensimmäiset monipuoluevaalit. Aselepo allekirjoitettiin UNITA:n johtajan Jonas Savimbin kuoltua taistelussa 22. helmikuuta 2002. Vuonna 2003 UNITA lakkautti aseistetun siipensä ja otti tärkeimmän oppositiopuolueen osan. Elokuussa 2006 hallitus allekirjoitti erillisen rauhansopimuksen yhden Cabindan itsenäisyydestä taistelevan ryhmittymän kanssa.