Kartta - Allada (Commune of Allada)

Allada (myös Alladah, Grand Ardra Arda tai Ardah ) on Beninin Atlantiquen departementissa sijaitseva piirikunta, kaupunki ja arrondissementti.

Nykyinen Allada, jota kutsutaan myös nimillä, oli Fonin kuningaskunnan pääkaupunki, jota kutsuttiin myös Alladan kuningaskunnaksi. Kuningaskunnan alku sijoittuu 1200- tai 1300-luvuille, aikaan jolloin Aja- asettuivat alueelle ja järjestäytyivät kuningaskunnaksi noin vuonna 1600. Kuningaskunta päättyi vuonna 1724, jolloin se hävisi naapurilleen, Dahomeyn kuningaskunnalle ja siitä tuli uuden kuningaskunnan maakunta.

Alladan nykyisen piirikunnan pinta-ala on 381 neliökilometriä, ja vuonna 2013 sen asukasluku oli 127 512 henkilöä.

Alladan kuningaskunta oli nykyisen Cotonoun länsi-, ja Ouidahin itäpuolella. Allada oli seudun voimakkain kuningaskunta noin vuoteen 1625 asti, jolloin kilpailu kruununperijäprinssien välillä hajoitti sen kolmeen osaan. Aja- maahanmuuttajat perustivat alkuperäisen Alladan kylän noin vuonna 1575. Ajat tulivat alun perin Tadosta, joka on lähellä Mono-jokea nykyisessä Togossa ja laskee Beninin lahteen nykyisessä Grand-Popossa. Suullisen perimätiedon mukaan Ajat muuttivat Tadosta 1100- tai 1200 -luvuilla asettuen alueelle, joka nykyisin vastaa Etelä-Beniniä.

Ennen sen pohjoisen naapurin Dahomeyn kuningaskunnan valloitusta 1724 Alladan kuningaskunta oli alueen voimakkain valtio. Se oli tärkeä orjien myyjä transatlanttiseen orjakauppaan. Orjien myynti tapahtui Alladan rannikkokylien Offran ja Jakinin kautta nykyisen Godomeyn alueella. Siellä oli myös espanjalainen lähtysasema, joka perustettiin vuosina 1660–1661.

Kolmen Alladan kruunua tavoittelevan prinssin riidat huipentuivat noin vuonna 1625, kun perustettiin kaksi uutta kylää, Pikku Arda (myös Ajatche) ja Abomey. Prinssi Kokpon jäi pienentyneeseen Alladaan ja hänestä tuli sen uusi kuningas. Te-Agdan nimitti itsensä Pieneen Ardan hallitsijaksi. Sitä alettiin myöhemmin kutsua Porto-Novoksi (”uusi satama”) portugalilaisten, alueen kauppaa hallinneiden kauppiaiden toimesta. Kolmas prinssi Do-Aklin, perusti Abomeyn. 1600-luvun puolivälissä Alladassa, jota silloin kutsuttiin myös nimillä Grand Ardra tai Arda, oli noin 30 000 asukasta.

Kaikki kolme kuningasta olivat liittolaissuhteessa Oyon imperiumiin, mutta hajoamisen jälkeen Abomeysta tuli kaikkein voimakkain. Se piti yllä vahvaa keskitettyä hallintoa ja pysyvää armeijaa. Abomeyn perustaneet ajat solmivat seka-avioliittoja paikallisten heimojen ihmisten kanssa ja muodostivat fon-kansan. Vuonna 1724 Agaja-kuninkaan (noin 1673–1740) aikana fonit liitettiin jäljelle jääneeseen Alladaan. Pian sen jälkeen, noin vuonna 1727 Agaja valloitti naapurikuningaskunnan Ouidahin (Whydah) käyttämällä tuliaseita, joita hän oli saanut eurooppalaisilta kauppiailta, jotka olivat Guineanlahden rannoilla.

Hänen voittonsa johti Abomeyn, Alladan ja Ouidahin yhdistämiseen uutena Dahomeyn kuningaskuntana, jossa Alladasta tuli yksi Dahomeyn kolmesta maakunnasta. Eräs Alladan tärkeistä keskuksista oli Arda, jonka nimen ansiosta Alladan kuningaskunnan tunsivat useimmat eurooppalaiset.

Allada, Abomey ja Ouidah olivat kaikki osallisia transatlanttisessa orjakaupassa ja ne kukoistivat sisämaan hankkijoiden ja eurooppalaisten kauppiaiden välittäjinä kauppa-asemilla Porto Novossa ja Ouidahissa Guineanlahden rannikon kaistaleella, jota kutsutaan joskus Orjarannikoksi.

Suullisen perimätiedon mukaan Ajat muuttivat Etelä-Beniniin 1100- tai 1200 -luvuilla siirtymällä Tadosta Mono-joelle. He asettuivat alueelle, joka nykyisin vastaa Etelä-Beniniä. Vuoteen 1600 mennessä kolme veljestä - Kokpon, Do-Aklin ja Te-Agdanlin - jakoivat alueen hallinnon keskenään. Kokpon otti Grand Ardran pääkaupungin halliten Alladan valtakuntaa, kun taas hänen veljensä Do-Aklin perusti Abomeyn (josta tuli Dahomeyn kuningaskunnan pääkaupunki) ja heidän veljensä Te-Agdanlin perusti Pikku Ardran, joka tunnetaan myös nimellä Ajatche, ja jota portugalilaiset kauppiaat kutsuivat Porto-Novoksi (Uusi satama), joka on nykyinen Beninin pääkaupunki.