Ala-Normandia eli Basse-Normandie (ransk. Basse Normandie) on yksi Ranskan 26 hallinnollisesta alueesta. Se muodostettiin vuonna 1956, kun Normandia jaettiin Ala-Normandiaan ja Ylä-Normandiaan. Alue koostuu Calvadoksen, Manchen ja Ornen departementeista ja sen hallintokaupunki on Caen.
Normandia syntyi vuonna 911, kun Ranskan kuningas antoi alueen Seinen suulta Rollo-nimiselle viikinkipäällikölle. Viikinkejä kutsuttiin sittemmin normanneiksi. Alueita laajennettiin vuonna 924 käsittämään Ala-Normandian Ornen ja Calvadoksen alueet, sekä vuonna 933 myös Manchen alue. Normandian pääkaupunki oli Rouen, kunnes sen ruhtinas Vilhelm Valloittaja valloitti Englannin 1000-luvulla. Normandia säilyi jonkin aikaa Englannin osana, mutta siitä tuli Ranskan ja Englannin kiistojen kohde. Normadiasta tuli osa Ranskaa vuonna 1469 Ludvig XI:n kaudella. 1500-luvulla alue jaettiin Rouenin ja Caenin provinsseihin. Ranskan suuren vallankumouksen myötä provinssit lakkautettiin ja departementit syntyivät. Nykyinen Ala-Normandia syntyi vuonna 1960 Ranskan alueiden uudistamisen yhteydessä. 1980-luvulla eri alueille annettiin merkittävästi enemmän oikeuksia hallintoonsa liittyen.